VIIKKO 13 (23.3. - 27.3.)
AURINKOKIVI
YLÄKOULU
8. LUOKKA
VIIKKO 20 (11.5. - 15.5.)
TUHANSIEN RAITOJEN MIEHET
TUHANSIEN RAITOJEN MIEHET
Tällä viikolla tutustutaan suomalaiseen studiomuusikkouteen ja -työskentelyyn hyvän ystäväni ja yhtyetoverini Tommi E. Virtasen hienon dokumentin "Tuhansien raitojen miehet" -kanssa. Dokumentti löytyy tämän linkin takaa.
Dokumentissa haastatellaan Suomen ykkösmuusikoita, jotka soittivat lähes kaikilla 1960-1990 julkaistuilla äänitteillä, joilla ei siis ollut valmista bändiä vaan taustayhtye kasattiin pelkästään jotain tiettyä levytystä varten.
Mukana on mm. Suomen eniten levyttänyt muusikko Heikki Laurila, huikealla yli 7200 levytyksellä!
Dokkari kestää yli 45 minuuttia, joten voitte lopettaa kesken, mutta jos kiinnostaa ja on aikaa jossain välissä niin saatte tietenkin katsoa sen loppuun.
Osiossa EI OLE kirjallisesti palautettavia tehtäviä.
VIIKKO 19 (MENNYT)
LAURI SCHRECKIN LIVE-KEIKKA
Tällä viikolla nautitaan upeasta musiikista ja virtuoosimaisesta soitannasta ja laulusta. Tehtävänä on katsoa Konserttikeskuksen järjestämä Lauri Schreckin yläkoulukonsertti Riihimäellä sijaitsevasta kauniista Suomen lasimuseosta.
Löydätte konsertin tämän linkin takaa.
Vastatkaa muutamaan kysymykseen konsertin katsomisen jälkeen. Kysymykset löytyvät Google Forms -muodossa tämän linkin takaa.
Kysymyslomakkeen palautus sinä päivänä klo 23.59 mennessä jolloin teillä on oman luokan oppitunti.
Osiossa on kirjallisesti palautettavia tehtäviä.
VIIKKO 18 (MENNYT)
MUSIIKKI ELÄÄ AJASSA
Musiikkia on kaikkialla. Kauppakeskuksissa, hisseissä, radiossa, televisiossa. Populaarimusiikki kytkeytyy myös vahvasti nykyhistoriamme merkittävimpiin tapahtumiin. Musiikin kautta voidaan muistella menneitä hetkiä ja miettiä vaikka mikä biisi soi silloin kun jotain merkittävää tapahtui.
Tämän viikon tehtävänä saatte vapaasti valita oman mielenkiintonne perusteella yhden jakson "Soundtracks : musiikki elää ajassa" -sarjasta YLE Areenassa. Yksi jakso kestää neljäkymmentä minuuttia.
Tässä vielä osoite mistä sarja löytyy: https://areena.yle.fi/1-4311992
VIIKKO 17 (MENNYT)
MUSIIKKI YHTEISKUNNASSA
Viikon tehtävä löytyy Google Forms -muodossa tämän linkin takaa.
Osiossa on kirjallisesti palautettavia tehtäviä.
VIIKKO 16 (MENNYT)
MUSIIKKI JA MEDIA
Viikon tehtävä löytyy Google Forms -muodossa tämän linkin takaa.
Osiossa on kirjallisesti palautettavia tehtäviä.
VIIKKO 14 (MENNYT) JA
VIIKKO 15 (MENNYT)
MUSIIKIN VAIKUTUS YHTEISKUNTAAN 1
Musiikki on viihteellistä, mutta se on myös oiva tapa viestiä esimerkiksi omaa ideologiaa maailmalle. Tästä on monia esimerkkejä, kuten hippiliike, 1970-luvun Suomen vasemmistolainen poliittinen laululiike sekä rap-musiikki, joihin tutustumme seuraavaksi.
Hippiliike
Hippiliike syntyi 1960-luvulla. Hippiliike oli erityisesti nuorison oma kulttuuri, joka protestoi sotia (erityisesti Vietnamin sotaa) ja konservatismia eli vanhoillisuutta vastaan. Hipit ihannoivat rauhaa sekä esimerkiksi seksuaalista vapautta ja suvaitsevaisuutta. Hippikulttuuriin liittyi vahvasti musiikki ja erityisesti sellaiset sanoitukset, joissa käsiteltiin hippiliikkeen aatteita. Valitettavasti hippiliikettä leimasi myös huumeet sekä osittain myös väkivalta.
Hippiliike koki hiljaisen hiipumisen pian 1970-luvun alkupuolella. Termi hippi on jäänyt kuitenkin elämään, ja sillä voidaan viitata esimerkiksi henkilön ulkonäköön tai musiikkimakuun. Usein termillä on kuitenkin vähän halveksiva sävy.
Poliittinen laululiike
Suomessa syntyi 1970-luvulla vasemmistolainen poliittinen laululiike, johon kuului monia sen ajan kuuluisia säveltäjiä (Kaj Chydenius, Toni Edelmann, Otto Donner). Vaikka hippiliike ei rantautunut kunnolla Suomeen, poliittisessa laululiikkeessä on havaittavissa kuitenkin samankaltaisia piirteitä. Suomessa poliittisia lauluja esittivät mm. yhtyeet Agit Prop ja KOM-teatteri. Myös poliittinen laululiike vetosi sotien lopettamiseen, ja erityisesti Chilen sotilasvallankaappaus oli yleinen laulujen aihe. Poliittisen laululiikkeen suosio lopahti kuitenkin jo melko pian 1970-luvun aikana.
1990-luvulla Suomessa elettiin lama-aikaa. Sattumaa tai ei, poliittinen laululiike koki tämän yhteydessä uuden tulemisen. 1990-luvulla syntyi muun muassa suursuosioon noussut Ultra Bra-yhtye, jonka musiikissa on kuultavissa vaikutteita erityisesti 1970-luvun Agit Prop-yhtyeestä. Ultra Bra lopetti vuonna 2001, mutta teki comebackin eli paluun keikkalavoille kesällä 2018 muutamien konserttien ajaksi. Kaikki paluukonsertit olivat loppuunmyytyjä.
The Beatles - All You Need Is Love
KOM-teatteri - Traktoristin laulu
Ultra Bra - Sankaritar
Rap
Rap-musiikki syntyi 1970-luvun Yhdysvalloissa afro- ja latinalaisamerikkalaisten keskuudessa. Rap-musiikin juuret ovat funk- ja soul-musiikissa. Alun perin rap-musiikissa räpättiin vanhojen lp-levyjen päälle, kunnes niitä alettiin samplaamaan eli nauhoittamaan pätkiä oman musiikin pohjaksi.
Kun rap-musiikki syntyi, elettiin aikaa, jossa rasismi, syrjintä ja köyhyys varjosti edelleen vähemmistöjen elämää. Usein myös rap-musiikin sanoitukset nousivat näistä teemoista. Erityisesti nuorille rap-musiikki oli tärkeä keino saada omaa ääntä ja sanomaa kuuluviin.
Rap-musiikki Suomessa
Suomeen hip-hop-kulttuuri rantautui ensimmäisen kerran 1980-luvulla, mutta oikeastaan vasta 1990-luvulla se alkoi nousta suuremmin kansan tietoisuuteen. 2000-lukulla saavutettiin suomirapin kulta-aika. Esimerkiksi Fintelligens- ja Kapasiteettiyksikkö-nimiset kollektiivit nousivat soittolistojen kärkeen ja hallitsivat isoimpia levy-yhtiöitä. Vasta 15-vuotias Pikku G hurmasi lapset ja nuoret ja albumi Räjähdysvaara oli ensimmäinen platinaa myynyt rap-albumi Suomessa. Televisiosta katseltiin MTV-kanavaa (music television) ja otettiin vaikutteita Yhdysvaltojen eri musiikkikuluttuuresta, erityisesti hip-hop-kulttuurista.
Vaikka rap-lyriikka on ollut aikojen saatossa myös viihteellistä, sillä on myös Suomessa otettu kantaa yhteiskunnallisiin asioihin. Yksi suomirapin kulttimaineeseen nousseista klassikkoteoksista on Avain-nimisen artistin Punainen tiili-albumi, joka on vahvasti sen ajan yhteiskuntaa kritisoiva. Muita poliittisia rap-artisteja Suomessa ovat esimerkiksi Steen1 ja Paleface. Myös heidän sanoituksissaan otetaan usein kantaa yhteiskunnassa vallitseviin ongelmiin.
TEHTÄVÄ
Tee oma kantaa ottava laulu tai rap!
Päätä itse mistä aiheesta haluat kirjoittaa.
*** VOITTE TEHDÄ TEHTÄVÄN MYÖS PARITYÖNÄ ***
Jos teette rapin parityönä, muistakaa kertoa parin nimet jossain, esim. valmiin tekstin yhteydessä.
Voitte myös räbäyttää tekstin (beatin kanssa tai ilman) ja tehdä siitä videon minulle. Ohjeet palautukseen löytyvät seuraavan viikon ohjeistuksesta. Hyviä räbäytyksiä!
Mieti ensin vastaukset näihin kysymyksiin:
-
Mikä ottaa tällä hetkellä päähän tai ärsyttää koulussa, yhteiskunnassa tai elämässä yleensä? Mihin haluaisit saada muutoksen? Kirjaa aluksi muutamia ajatuksia ylös vaikka Google Docsiin, tarkoituksena on tuottaa mahdollisimman paljon työstettävää materiaalia.
Muutama vinkki:
-
Teksti kannattaa jaksottaa säkeistöiksi (A-osa)
ja kertosäkeiksi (B-osa) -
Säkeistössä voi olla kahdeksan lausetta, kertosäkeessä vaikkapa neljä. Säkeistöissä on aina eri sanat, kun taas kertosäkeessä on useimmiten aina samat sanat.
-
Tutustu erilaisiin jo olemassa oleviin teksteihin.
-
Pyri luomaan yhtenäinen sanoitus, ei pelkkiä irrallisia lauseita. Mieti, mikä on tekstin ydinsanoma ja yritä saada se selkeäksi.
VALMIITA RAP/HIPHOP - BEATTEJA
Voit tehdä tekstin jonkun valmiin beatin päälle tai jos sinulla on esim. GarageBand niin voit tehdä oman beatin!
Valmiita ja ilmaisia rap / hiphop -beatteja löytyy esim. Youtubesta hakusanoilla "free rap beat" tai "free hiphop beat" ja näistä osoitteista:
https://freemusicarchive.org/genre/Hip-Hop_Beats
VIIKKO 15 (MENNYT)
MUSIIKIN VAIKUTUS YHTEISKUNTAAN 2
Viimeistele kantaaottava sanoituksesi, jos et vielä edellisellä viikolla saanut sitä valmiiksi ja lähetä sanoitus tekstinä (tai video) minulle sähköpostiin tero.rikkonen@eduvantaa.fi sen päivän aikana, jolloin teillä on oman luokkanne tunti.
Laita sähköpostin aiheeksi "Musiikki ja yhteiskunta" ja OMA LUOKKASI.
KATSOTHAN MYÖS ETTÄ JOKO SÄHKÖPOSTIN LÄHETTÄJÄSSÄ TAI TEHTÄVÄSSÄ LUKEE OMA NIMESI EIKÄ ESIM. "MOPOBOY13"
Osiossa on kirjallisesti palautettavia tehtäviä.
VIIKKO 13 (MENNYT)
MUSIIKIN VAIKUTUS FYSIOLOGIAAN
Yleistä
Musiikki saa meissä aikaan monenlaisia fysiologisia vaikutuksia, ja musiikin avulla voidaan tukea kognitiivista ja emotionaalista toimintakykyä. Musiikki voi parhaimmillaan lievittää stressiä, ahdistusta tai jopa kivun tunnetta. Musiikki vaikuttaa myös verenkiertoon ja aineenvaihduntaan. Nopeatempoinen musiikki saa meidät kiihdyksiin, kun taas rauhallinen musiikki rentouttaa ja laskee verenpainetta ja sydämen sykettä alhaisemmaksi. Musiikki vaikuttaa lisäksi välittäjäaineisiin. Esimerkiksi mielimusiikkia kuunnellessa mielihyvähormoni dopaminiin eritys voi lisääntyä.
Musiikki ja aivot
Ennen ajateltiin, että kielellinen osaaminen sijoittuu aivoissa vasempaan ja musiikki oikeaan aivolohkoon, mutta tutkimustekniikoiden kehittyessä on havaittu, että musiikki vaikuttaakin aivoissa hyvin laaja-alaisesti.
Musiikin kuuntelulla ja musisoimisella on paljon fysiologisia vaikutuksia, joista suurin osa tapahtuu aivoissa. Musiikki voi antaa meille kylmiä väreitä ja herättää meissä erilaisia tunnereaktioita. Sillä, minkätyylistä musiikkia kuuntelemme, ei ole merkitystä musiikin kuuntelun tai musisoinnin aiheuttamiin fysiologisiin vaikutuksiin.
Musiikki aktivoi ainakin seuraavia alueita aivoissa:
-
kuulokeskus (äänenvoimakkuus, vire, rytmi, äänenväri)
-
näkökeskus (nuottien lukeminen, esityksen katsominen)
-
motorinen keskus (jalan tamppaus, sormien napsuttelu, käsien lyöminen yhteen)
-
pikkuaivot (tunnekeskus)
-
hippokampus (muistikeskus)
Kylmät väreet
Jotkut meistä saavat kylmiä väreitä musiikkia kuunnellessa.
On tutkittu, että ihmisillä, joilla on kyky saada kylmiä väreitä, on enemmän auditorisen aivokuoren ja emotionaalisen prosessoinnin keskusten välillä kulkevia säikeitä. Tämän ansioista keskukset kommunikoivat voimakkaammin keskenään. Ihmisillä, joilla edellä mainittu yhteys on voimakkaampi, kokevat siis musiikin herättämät tunteet voimakkaammin.
Musiikin tutkimuksessa selvitellään muun muassa sitä, voisiko musiikki toimia hoitokeinona esimerkiksi masennuksessa. Masennuksessa ihmisellä katoaa kyky nauttia jokapäiväisistä asioista, mutta musiikin avulla masentunut henkilö voisi saada apua tunteiden käsittelyyn.
Tiesitkö: Musiikkiterapia on yleinen hoitomuoto, joka perustuu tieteellisen tutkimukseen. Musiikkiterapiassa hyödynnetään musiikin eri elementtejä, kuten vaikkapa rytmiä tai melodiaa. Esimerkiksi dementiasta eli muistisairaudesta kärsivät vanhukset voivat muistaa kappaleita ja niiden sanoituksia jopa lapsuudesta, vaikka muu muistaminen olisikin heikkoa.
TEHTÄVÄ 1
Katsokaa oheinen video, jossa kerrotaan musiikin vaikutuksesta aivoihin (video on englanniksi).
TEHTÄVÄ 2
Musiikki ja tunteet
1. Kirjoittakaa tekstinkäsittelyohjelmaan (esim. Google Docs) niin monta tunnetilaa kun keksitte. Aikaraja on kolme minuuttia.
2. Kun aikaraja on täynnä, sijoittakaa tunnetilat uudelleen siten,
että vasemmalla on negatiiviset tunteet, keskellä neutraalit ja oikealla positiiviset.
3. Kun tunnetilat on sijoitettu "tunnejanalle", valitkaa viisi tunnetilaa joiden alle etsitte niihin parhaiten sopivat kappaleet.
4. Lähettäkää tunnetilatehtävä minulle sähköpostiin tero.rikkonen@eduvantaa.fi sen päivän aikana, jolloin teillä on oman luokkanne tunti.
Laita sähköpostin aiheeksi "Musiikki ja tunteet" ja OMA LUOKKASI.
KATSOTHAN MYÖS ETTÄ JOKO SÄHKÖPOSTIN LÄHETTÄJÄSSÄ TAI TEHTÄVÄSSÄ LUKEE OMA NIMESI EIKÄ ESIM. "MOPOBOY13"
PS. Sanoitus ja kappaleen tunnelma voi olla joskus ristiriidassa!
Surulliselta kuulostavassa kappaleessa saattaa olla iloiset sanat ja päin vastoin. Tämä on oiva tehokeino, jota käytetään joskus musiikissa. Voitte siis valita myös kappaleita, joissa vain joko sanoitus tai kuulokuva vastaa annettua tunnetilaa.
Tehtävän lopuksi voitte kuunnella esimerkkejä eri tunnetilojen alle löydetyistä kappaleista.
Osiossa on kirjallisesti palautettavia tehtäviä.
Lähteet: