7. LUOKKA

VIIKKO 20 (11.5. - 15.5.)

TUHANSIEN RAITOJEN MIEHET

Tällä viikolla tutustutaan suomalaiseen studiomuusikkouteen ja -työskentelyyn hyvän ystäväni ja yhtyetoverini Tommi E. Virtasen hienon dokumentin "Tuhansien raitojen miehet" -kanssa. Dokumentti löytyy tämän linkin takaa.

Dokumentissa haastatellaan Suomen ykkösmuusikoita, jotka soittivat lähes kaikilla 1960-1990 julkaistuilla äänitteillä, joilla ei siis ollut valmista bändiä vaan taustayhtye kasattiin pelkästään jotain tiettyä levytystä varten.

Mukana on mm. Suomen eniten levyttänyt muusikko Heikki Laurila, huikealla yli 7200 levytyksellä!

Dokkari kestää yli 45 minuuttia, joten voitte lopettaa kesken, mutta jos kiinnostaa ja on aikaa jossain välissä niin saatte tietenkin katsoa sen loppuun.

Osiossa EI OLE kirjallisesti palautettavia tehtäviä.

VIIKKO 19 (MENNYT)

SINFONIAORKESTERI 2/2

Tällä viikolla jatkamme tutustumista sinfoniaorkesterin soittimiin YLEn orkesterikonetta apuna käyttäen. Tarkemmat ohjeet löytyvät Google Formsista, joka löytyy tämän linkin takaa.

Tehtävän palautus sinä päivänä klo 23.59 mennessä jolloin teillä on oman luokan oppitunti.

Osiossa on kirjallisesti palautettavia tehtäviä.

VIIKKO 18 (MENNYT)

SINFONIAORKESTERI 1/2

Tämän viikon aiheena on tutustua sinfoniaorkesterin soittimiin YLEn orkesterikonetta apuna käyttäen. Tarkemmat ohjeet löytyvät Google Formsista, joka löytyy tämän linkin takaa.

Tehtävän palautus sinä päivänä klo 23.59 mennessä jolloin teillä on oman luokan oppitunti.

Sinfoniaorkesteri -teema jatkuu vielä ensi viikolla.

Osiossa on kirjallisesti palautettavia tehtäviä.

VIIKKO 17 (MENNYT)

NUOTTIKUVA

VIIKKO 15 & 16 (MENNYT)

VIIKKO 17: KERRATKAA NUOTTIKUVA-TEORIA VIELÄ JOS TARVITSEE JA TEHKÄÄ SITTEN GOOGLE FORMS -TEHTÄVÄ

JOKA LÖYTYY TÄMÄN LINKIN TAKAA.

APUA VOITTE KATSOA TÄSTÄ TEORIAPAKETISTA.

Lukekaa teksti ja katselkaa oheiset kuvaesimerkit omaan tahtiin, mutta huolella. Jos saatte koko aiheen käytyä läpi jo tällä viikolla, voitte kerrata sen vielä uudelleen ensi viikolla. Osiossa on aika paljon asiaa ja teoriaa, mutta tämä aihe on tärkeä musiikin opiskelun jatkon kannalta.

HUOMIOIKAA ETTÄ TÄMÄ ON KAHDEN VIIKON LUKUTEHTÄVÄ (VIIKOT 15 JA 16)

Nuotteja voidaan pitää musiikin aakkosina. Lyhykäisyydessään nuotit kertovat meille halutun sävelkorkeuden sekä aika-arvon eli kuinka pitkään kirjoitettu sävel soi suhteessa tahtilajiin ja annettuun tempoon.

Nuottikuvassa ensimmäisenä ovat nuottiavaimet, jotka kertovat meille nuottien suhteesta nuottiviivastoon eli käytännössä sävelkorkeuden, mahdolliset ylennys- tai alennusmerkit jotka kertovat meille kappaleen sävellajin sekä tahtilajimerkintä joka kertoo meille kuinka monta iskua kuhunkin tahtiin mahtuu. Matkan aikana nuottikuvassa saattaa esiintyä myös muita merkintöjä, joista yleisimmät käydään tässä osiossa läpi.

Nuottiviivasto

Nuottiviivasto koostuu viidestä viivasta ja neljästä välistä jotka jäävät viivojen väliin. Mitä alempana sävel on suhteessa nuottiviivastoon, sitä matalampi sävel on kyseessä. Sama toimii toisin päin - mitä ylemmäs nuottiviivastolla mennään, sitä korkeampi sävel on kyseessä. Jos viivat "loppuvat kesken", eli ääni on suhteessa nuottiviivastoon matala tai korkea, käytetään apuviivoja jotta oikea sävelkorkeus voidaan hahmottaa paremmin.

Hyvä muistisääntö nuottien muistamiseen diskanttiklaavialueella (kts. seuraava osio) eli g-avaimella on muistaa englannin kielen sana face. Näin saadaan sävelet, jotka kuuluvat nuottiviivojen väliin. Sävel f löytyy alimmasta välistä, sävel a toisiksi alimmasta välistä, sävel c toisiksi ylimmästä välistä ja sävel e ylimmästä välistä (f-a-c-e). Alimman viivan sävel on puolestaan e, toisiksi alimman viivan sävel on g, kolmannen viivan sävel alhaalta katsottuna on h, toisiksi ylimmän viivan sävel d ja ylimmän viivan sävel on f (e-g-h-d-f).

Alkuun nuottien tunnistaminen nuottiviivastolta vaatii paljon aikaa ja kärsivällisyyttä, mutta tärkeintä peruskoulun pakollisten musiikintuntien aikana on oppia tunnistamaan sävelten suuntaa, eli meneekö melodialinja edellistä säveltä korkeammalle vai matalammalle.

Seuraava nuottiesimerkki havainnollistaa asiaa hyvin.

C-duuriasteikko (c1:stä c2:hen). Mitä ylemmäs mennään viivastolla, sitä korkeammalta sävel soi. Alimman ja ylimmän sävelen välillä on yksi oktaavi, eli kahdeksan säveltä. Numerot sävelten perässä kertovat oktaavialasta (yksiviivainen, kaksiviivainen jne.), mutta niistä ei tarvitse sen enempää peruskoulun aikana tietää.

Nuottiesimerkin sävelet: c-d-e-f-g-a-h-c-h-a-g-f-e-d-c

Nuottiavaimet

Nuottiavaimet kertovat meille miltä sävelkorkeudelta nuotit halutaan soitettavan. Yleisimmin käytetään g- ja f-avainta eli diskanttiavainta ja bassoavainta.

G-avain eli diskanttiavain (kuvassa ylempänä) kertoo nimensä mukaisesti mistä kohtaa nuottiviivastoa löytyy g1-sävel. G-avain tekee spiraalikuvion toisiksi alimmalle viivalle, jonka keskelle jää sävel g1. Vastaavasti f-avain, eli bassoavain (kuvassa alempana) kertoo meille mistä sävel f löytyy nuottiviivastolta. F-avaimen vieressä on kaksi palloa joiden väliin jää toisiksi ylin viiva, josta sävel f löytyy.

Pianistit soittavat kuvaesimerkissä olevaa nuottikuvaa siten, että oikea käsi soittaa g-avaimen (ylemmät) sävelet ja vasen käsi f-avaimen (alemmat) sävelet. Useimmat muut soittimet, kuten vaikkapa jousisoittimet, kitara ja rummut soittavat usein vain yhtä nuottiviivastoa kerrallaan.

Tahtilaji

Tahtilaji kertoo meille kuinka monta iskua yhteen tahtiin mahtuu. Peruskoulussa on hyvä tunnistaa sekä kolmijakoinen (3/4) että nelijakoinen (4/4) tahtilaji. Kolmijakoiseen tahtiin mahtuu kolme iskua, nelijakoiseen tahtilajiin neljä iskua.

Yleisin kolmijakoinen kappaletyyli on valssi (yks kaks kol, yks kaks kol). Nelijakoinen tahtilaji lienee kuitenkin erityisesti populaarimusiikin saralla kenties yleisin (yks, kaks, kol, nel).

Esimerkki kolmijakoisesta tahtilajimerkinnästä (3/4).

Korotusmerkit, alennusmerkit, palautusmerkit

Kappaleiden alussa on usein korotus- tai alennusmerkkejä jotka kertovat meille kappaleen sävellajin. Nimensä mukaisesti ne joko korottavat tai alentavat sävelen, jonka edelle ne on merkitty. Kappaleen alussa olevat korotus- tai alennusmerkit ovat voimassa koko kappaleen läpi jos ei erikseen muuta merkitä.

Kuvassa vasemmalla ylempänä meillä on korotusmerkki ja alempana alennusmerkki. Joskus kesken kappaleen saattaa tulla tarvetta myös palautusmerkille, joka poistaa korotus- tai alennusmerkin vaikutuksen tilapäisesti. Palautusmerkki on alimmaisena.

Kertausmerkit

Kertausmerkki merkitään kuvan mukaisesti nuottiviivastolle, merkit peilikuvan mukaisesti. Nimensä mukaan kertausmerkkien välissä oleva osio kerrataan uudelleen.

Maalit

Kertausmerkkien yhteydessä on usein myös maalit. Maalit toimivat siten, että ensimmäisellä kertauksella mennään ykkösmaaliin ja toisella kertauksella siirrytään suoraan kakkosmaaliin.

Nuottien aika-arvot

Kuten alussa käytiin läpi, nuotit kertovat meille halutun sävelkorkeuden sekä aika-arvon eli kuinka pitkään kirjoitettu sävel soi suhteessa tahtilajiin ja annettuun tempoon.

Kokonuotti on aika-arvoltaan pisin nuotti. Kokonuotti voidaan jakaa kahdeksi puolinuotiksi. Kumpikin puolinuotti voidaan taas jakaa esimerkiksi kahdeksi neljäsosanuotiksi, jokainen neljäsosanuotti esimerkiksi kahdeksi kahdeksasosanuotiksi ja niin edelleen. Mitä pienempi aika-arvo nuotilla on, sitä enemmän niitä mahtuu tahtiin ja sitä nopeammin ne tulee soittaa.

Aika-arvot voidaan merkata lukusuhteilla ylhäältä alas seuraavasti:

(tahtilaji 4/4):

Kokonuotti (4 = 4)
kaksi puolinuottia (2 x 2 = 4)
neljä neljäsosanuottia (4 x 1 = 4)
kahdeksan kahdeksasosanuottia (8 x 0,5 = 4)
kuusitoista kuudestoistaosanuottia (16 x 0,25 = 4)
kolmekymmentäkaksi kolmekymmentäkaksiosanuottia (32 x 0,125 = 4)

Aika-arvoja voi yhdistellä miten haluaa, kunhan loppuluku vastaa tahtilajin mukaista merkintää. Jos tahtilaji on esimerkiksi 4/4, tulee aika-arvojen yhteenlasketun summan olla 4. Yhdistelmiä on lukemattomia, mutta esimerkkinä voisimme laittaa yhteen tahtiin vaikkapa yhden neljäsosanuotin, kaksi kahdeksasosanuottia ja yhden puolinuotin:

1 + 0,5 + 0,5 + 2 = 4.

Taukojen aika-arvot

Kuudestoistaosatauko vastaa kuudestoistaosanuottia

Kahdeksasosatauko vastaa kahdeksasosanuottia

Neljäsosatauko

vastaa

neljäsosanuottia

Puolinuottia

vastaava

tauko

Kokonaisen

tahdin mittainen

tauko

Muut merkinnät nuottikuvassa

Muihin esitysmerkintöihin kuuluvat esimerkiksi:

tempo-merkintä joka kertoo kuinka nopeassa tai hitaassa tahdissa kappale halutaan esitettävän. Tempomerkintä voi olla esimerkiksi metronomilukua vastaava merkintä tai vaihtoehtoisesti esitysteksti, kuten vaikkapa Andante joka tarkoittaa "kävellen"*
dynamiikkaan eli äänen voimakkuuksiin liittyvät merkinnät (esim. crescendo, diminuendo, pp, ff)*
kappaleen sisällä tapahtuvat hypyt ja kertaukset:
- coda-, dal segno- ja kertausmerkit
  - coda on kappaleen "outro". Codaan hypätään toisesta coda-merkistä
  - dal segno-merkki toimii kertausmerkin lailla. Dal segno-merkki esiintyy usein lyhenteenä D.S. (dal segno). Usein segno-kertaus päättyy codaan (dal segno al Coda, d.s. al Coda) tai Fine-merkintään (dal segno al Fine, d.s. al Fine).

*katso sivun alin kuva

CODA

SEGNO

CRESCENDO

DIMINUENDO

AKSENTTI

TEMPO

Yläpuolella on nuottiesimerkki dal segno- ja coda-merkintöjen funktiosta nuottikuvassa.

Ylläoleva nuottikuva tulkitaan seuraavasti:

Ensimmäinen rivi mennään normaalisti ensimmäiseen kaksoisviivaan saakka, josta löytyy merkintä D.S. al Coda (ylemmän rivin lopussa). Merkintä kertoo meille, että palaamme segnomerkkiin jonka jälkeen menemme codaan. Kun olemme päässet codaan, joka löytyy kolmannen tahdin lopusta, hypätään vastaavaan coda-merkkiin, joka löytyy tässä esimerkissä alemmalta riviltä. Kappale päättyy codan jälkeiseen kaksoisviivaan.

Seuraavassa nuottiesimerkissä metronomimerkinnän sijasta on käytetty esitysmerkintää Andante. Muistatko vielä aiemmin lukemasi perusteella mitä se tarkoittaa?

Nuottiesimerkissä on myös dynamiikkamerkintöjä:

p tulee Italian kielen sanasta piano ja tarkoittaa "hiljaa".

cresc. on lyhenne crescendosta eli dynamiikan voimistumisesta. sf tarkoittaa sfortzatoa, eli käytännössä samaa asiaa kuin aksentti. Pelkkä f tarkoittaisi fortea, eli "voimakkaasti".

VIIKKO 14 (MENNYT)

LAULAMINEN

Tavoitteena on, että laulaessa oma ääni säilyisi mahdollisimman luonnollisena. Laulamisella ja puheella ei ole lopulta suurta merkittävää eroa. Laulamisessa ääntä vain venytetään puhetta enemmän ja siinä tavoitellaan enemmän sävelkorkeuksien eroja. Laulaminen vaatii myös vähän enemmän kropan aktiivisuutta ja tukea puheeseen verrattuna, varsinkin jos lauletaan omaan äänialaan nähden korkeita säveliä.

Laulamisessa kaikki lähtee liikkeelle hyvästä ryhdistä. Testataan!

Seiso suorassa kevyessä haara-asennossa, polvet vapaina
(ei polvilukkoja)
Pidä selkä suorana ja niska pitkänä. Laulajat miettivät usein mielikuvaa vieteristä, jota venytetään ylöspäin.
Jos laulat istualteen, istu tuolin reunalla hyvässä ryhdissä molemmat jalat tukevasti maassa.
Yritä myös pysyä mahdollisimman rentona: rentouta hartiat, niskan alue ja leuka.
Myös liikkuminen laulun aikana vapauttaa ja rentouttaa usein äänenkäyttöä.
Yritä pitää hengitys mahdollisimman luonnollisena ja syvänä.

Äänenavaus

Yhden Suomen tunnetuimman lauluyhtyeen Rajattoman Soila Sariola antaa helppoja vinkkejä äänenavaukseen!

Mikrofoniin laulaminen

Mikrofoniin laulaessa on hyvä muistaa pari tärkeää perusvinkkiä:

1. Laula tarpeeksi läheltä. Suurin osa mikrofoneista ottaa äänen vasta silloin, kun huulet melkein koskettavat mikrofonia.

2. Laula rohkeasti! Miksaaja säätää kyllä volyymia yleisölle sopivaksi. Mikrofoniin ja omaan ääneen totuttelu vaatii myös paljon harjoittelua. Hyödynnä siis kaikki tarjotut mahdollisuudet mikrofoniin laulamiseen!

3. Älä osoita mikrofonilla kaiutinta kohti! Tällöin ääni lähtee helposti kiertämään, eli kuuluu nopeasti voimistuva kova ja korkea ääni joka voi pahimmassa tapauksessa vahingoittaa kuuloa.

4. Pidä kiinni mahdollisimman keskeltä mikforonia ja vältä ylimääräistä kosketusta mikrofonikaapeliin.

A Cappella - laulu

Tällaista kaikkea voi ihmisäänellä tehdä, jos harjoittelee ahkerasti. Videolla viiden hengen a cappella -yhtye Pentatonix antaa näytteen osaamisestaan. Tunnistatko kappaleen?

Kaikki kuullut äänet ovat pelkästään ihmisäänellä tehtyjä, eikä soittimia käytetä ollenkaan. Usko tai älä!

a cappella = laulua ilman säestystä

TEHTÄVÄ 1

Tee äänenlämmittelyharjoitukset videon mukana

TEHTÄVÄ 2

Kun ääni on auki, etsi Youtubesta jokin kappale johon löytyy Karaoke-tausta tai Lyrics-video ja laula mukana!

Voit myös halutessasi ja mahdollisuuksien mukaan säestää itse kotoa löytyvien soittimien avulla.

Osiossa ei ole kirjallisesti palautettavia tehtäviä.

VIIKKO 13 (MENNYT)

Tekijänoikeudet musiikissa

Tutustukaa ensiksi sivustoihin www.tekijänoikeus.fi www.teosto.fi ja www.gramex.fi

Etsikää tämän jälkeen sivustojen pohjalta vastauksia tämän linkin takaa löytyvän lomakkeen kysymyksiin.

Lähettäkää lomake minulle lomakkeen alalaidasta löytyvällä "lähetä" -painikkeella sen päivän aikana, jolloin teillä on oman luokkanne tunti.

Osiossa on kirjallisesti palautettavia tehtäviä.

VIIKKO 13 (23.3. - 27.3.)

AURINKOKIVI

YLÄKOULU